perjantai 19. elokuuta 2011

Kauankaivatut treffit

Tämä tarina on viimeisin näistä jotka nyt löysin, ja jatkoa tuolle Daisuken rohkeuden osoitus-tarinalle.








Viimeinkin treenit loppuivat.. nyt äkkiä kotiin! Alkaa olla kiire rannalle, siellähän meidän piti nähdä. Ai niin, minun olisi pitänyt ostaa jotain.. mutta ei minulla ole niin paljoa rahaa. No, voin sentään ostaa Hikarille jäätelön..

Vihdoin kotona.. toivottavasti ehdimme Chibimonin kanssa häipyä ennen kuin Jun huomaa. Otan nyt äkkiä vain kaiken mitä tarvitsen rannalla. Menemme ehkä myös uimaan.. Ja sitten tarvitsen..

"Hei Daisuke,"
kuulen Junin sanovan. Pitihän se arvata.

"Jun. Mitä NYT? Minulla on kiire!"

Käännyn äkäisenä katsomaan häntä.

"Menettekö te rannalle?"
hän kysyy. No mitäs luulisit, idiootti. No okei, en sanonut noin.

"Menemme.. Hikarin kanssa KAHDESTAAN. Eli sinä et tule mukaan."

"Daisuke, et koskaan vietä aikaa minun kanssani."

Mulkaisen siskoani paljonpuhuvasti.
"Yritä arvata miksi! Nyt häivy siitä, minulla on KIIRE! Tule, Chibimon!"
huudan ja työnnyn Junin ohi. Ulkona manaan typerää siskoani.

"Aina hänen pitää olla häiritsemässä. Ties vaikka olisin unohtanut jotain.. ne rahat! Hemmetti!"
sähähdän ja syöksyn takaisin sisälle hakemaan rahat.

"Jun, nyt et kysy mitään. Olen takiasi jo myöhässä!"
tokaisen ennen kuin hän ehtii edes sanoa mitään, haen rahat huoneestani ja lähden taas kotoa ovet paukkuen.

"Hiivatti! Chibimon, hyppää nyt vaikka tänne reppuun, nyt on juostava!"
kehotan ja lähden viimein juoksemaan Hikarin kotia kohti.

Olen kymmenen minuuttia myöhässä kun pääsen perille. Soitan ovikelloa hieman hengästyneenä. Taichi tulee avaamaan.

"Ai, Daisuke. Tulit hakemaan Hikaria, niinkö?"
hän kysyy ystävällisesti. Minä nyökkään.
"Niin. Anteeksi kun olen vähän myöhässä.."
Taichi viittaa kintaalla pahoittelulleni.
"Mitäs tuosta. Odota hetki. Hikari! Daisuke tuli!"

Hetken kuluttua Hikari tulee ovelle. Hänellä on Tailmon mukanaan. Kiinnitän huomiota siihen, miten kauniilta hän näyttää. Sydämeni hakkaa varmaan tuhatta ja sataa. Hikari näyttää ilahtuneelta.
"Daisuke! Tulithan sinä viimein. Odotin sinua jo."

Hymyilen ja vastaan:
"Oli hieman ongelmia siskon kanssa.. No, mennäänkö?"
Hikari nyökkää hymyillen.
"Mennään! Tule, Tailmon!"

Lähtiessämme Taichi huutaa vielä minulle:
"Pidä sitten huolta Hikarista!"
Heilautan kättäni hänelle.
"Totta kai pidän! Älä huoli."

Vihdoinkin saavumme rannalle. Aurinko kultaa jo taivaanrantaa värjäten sen kauniin sävyiseksi. Kävelemme vieretysten rantahiekalla.
"Hikari, kelpaisiko sinulle jäätelö?"
kysyn iloisesti. Hikari nyökkää.
"Minulle mansikkaa. Ai niin, toisitko Tailmonille myös?"
"Totta kai. Tailmon, mitä jäätelöä sinä haluat?"
Tailmon miettii hetken, ja sanoo sitten:
"Persikkaa, kiitos."
"Ja minulle suklaata!"
huutaa Chibimon.
"Tai anna kun tulen mukaan, sanon mitä sinun pitää kokeilla!"
Chibimon lisää sitten ja hyppää olkapäälleni. Huokaisen itsekseni.
"No hyvä on. Mutta autat sitten myös kantamaan osan jäätelöistä."

Kävelen jäätelökioskille. Ennen kuin ehdin sanoa mitään, Chibimon ehtii jo sanoa:
"Yksi mansikka, yksi persikka, yksi suklaa ja sitten yksi tötterö eksoottisinta jäätelöä mitä löytyy."
Myyjä hymyilee ja sanoo Chibimonille:
"Selvä. No meillä olisi tällaista papaija-ananasta."
"Chibimonin naama leviää hassuun virneeseen.
"Otan sitä Daisukelle!"
Myyjä kääntyy katsomaan minua.
"Oletko sinä se Daisuke?"
Nyökkään hieman nolona. Myyjä jatkaa:
"Sinullapa on suloinen kaveri tuossa. Osaa itse asioida jäätelökioskillakin!"

Viimein pääsemme palaamaan muiden luokse, Chibimonin kantaessa Hikarin ja Tailmonin jäätelöitä.
"Tässä, olkaa hyvät,"
se sanoo ja antaa jäätelöt Hikarille ja tämän digimonille. Istahdan hiekalle ja myönnän, että suhtaudun vähän epäillen omaan jäätelööni.. Hikari kääntyy katsomaan ja kysyy:
"Daisuke, mitä jäätelöä tuo on?"
"Papaija-ananasta.. Chibimon halusi valita."
Vilkaisen Chibimonia, joka loistaa ylpeydestä.
"Saanko maistaa sitä?"
Hikari kysyy, ja nyökäytän päätäni.
"Totta kai saat.. Sano, onko se pahaa?"
"Ei kun ihan hyvää, syö pois."

Syötyämme minä ja Hikari päätämme lähteä uimaan jättäen Chibimonin ja Tailmonin istuskelemaan hiekalle. Ne kaksi näyttävät tulevan erittäin hyvin juttuun keskenään. Polskimme aalloissa niin kauan, että lihakset muuttuvat lähes tunnottomiksi. Siinä vaiheessa palaamme rannalle, ja Hikari painaa kevyen suukon huulilleni.
"Rakastan sinua, Daisuke.. kiitos ihanasta päivästä."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti