Tästä alkaa kokonaan uusi Digimon-seikkailu, jonka kirjoitan alusta asti itse. Kuten on jo käynyt ilmi, tarina kantaa nimeä Digimaailman puolesta - seikkailu maailmojen välillä. Tässä tarinassa on mukana paljon omia hahmojani digimoneineen. Hahmojeni nimet ovat Yuuki Yagami (jonka näkökulmasta kerron tätä tarinaa), Kenji Hirano, Akira Matsuya, Yoshiko Daishi, Rei Fujimaki, Ume Hideaki, Miki Takano ja Rosalee Kamida. Näiden digimonit hahmojen mukaisessa järjestyksessä ovat Tailmon, Hawkmon, V-mon, Biyomon, Lopmon, Renamon, Patamon ja Terriermon. Yuuki on ainoa hahmoistani jolla on jonkinlaisia perhesuhteita jo olemassa oleviin hahmoihin, kaikki muut ovat ns. irrallisia hahmoja. Tarinan hahmovalikoima ei tietenkään jää omiin hahmoihini, vaan olen ottanut mukaan myös valitut lapset kahdelta ensimmäiseltä kaudelta (ensimmäisen kauden valitut tietysti suurinpiirtein sen ikäisiä kuin he toisella kaudella ovat) ja lisäksi kolme digimonkesyttäjää, Takaton, Henryn ja Rikan kolmannelta kaudelta. Tämän pidemmittä puheitta taitaa olla aika päästää tarina vauhtiin.
Luku 1 - Uuden seikkailun aamunkoitto
Auringonvalo siivilöityi verhon takaa huoneeseeni. Avasin silmäni ja nousin verkkaisesti istumaan. Venyttelin samalla kun suuni venyi leveään haukotukseen. Tunsin pitkien, hieman oranssiin vivahtavien hiusteni kutittelevan niskassani. Ajattelin avata tietokoneeni, mutta sitä ennen pukeuduin nopeasti tavanomaisiin vaatteisiini, keltaisen ja violetin väriseen t-paitaan ja vaaleisiin farkkuihin. Lähdin huoneesta, ja heti oven ulkopuolella minua vastaan tuli minua muutaman vuoden nuorempi siskoni, Hikari.
"Huomenta vaan sinullekin,"
sanoin hymähtäen, jolloin Hikari kääntyi minuun päin sanoen:
"Ai, Yuuki! Huomenta!"
Juuri silloin kuulin Taichin, isoveljeni, äänen jostain päin asuntoa. Hän kuulosti melkoisen kiihtyneeltä.
"Yuuki? Heräsitkö sinä? Ja onko Hikari siellä kanssasi? Jos on, niin tulisitteko molemmat tänne? Olen saanut sähköpostiviestin Koushirolta, ja tämä koskee teitä molempia!"
Loin kummastuneen katseen Hikariin, ja tämäkin katsahti minuun. Sitten me molemmat lähdimme suunnistamaan Taichin ääntä kohti. Löysimmekin hänet huoneestaan.
"Taichi? Mistä nyt on kyse?"
kysyin kummastuneena, räpäyttäen sinisiä silmiäni. Taichi osoitti tietokoneen näyttöä, jolla yhä oli näkyvissä Koushirolta tullut viesti.
"Vaikuttaa siltä, että digimaailma tarvitsee meitä taas. Mutta asiaan liittyy muutakin, Koushiro kertoi jostakin rinnakkaismaailmasta, jossa kuulemma asuu lisää valittuja, tai niin kuin he itseään kutsuvat, digimonkesyttäjiä. En täysin ymmärrä tätä asiaa, mutta Koushiro sanoi, että meidän pitäisi jotenkin pystyä siirtymään siihen maailmaan, ja yhdessä me sitten pelastaisimme maailmat niitä uhkaavalta vaaralta."
Taichi veti nopeasti henkeä ennen kuin jatkoi.
"Koushiron mukaan me emme voi aikailla. Hän sanoi, että meidän pitäisi pystyä kutsumaan digimonit luoksemme ottamalla digivicemme esiin ja osoittamalla niitä kohti tietokonetta. Lisäksi meidän täytyy sanoa "digiportti auki! Digimaailman puolesta!" niin digimonien pitäisi siirtyä tänne. Koushiro on jo lähettänyt viestin Daisukelle ja muille, sekä myös sinun porukallesi, Yuuki. Sovimme tapaavamme Koushiron luona. No, kokeillaanko nyt?"
Sekä minä että Hikari nyökkäsimme. Me kolme osoitimme digivicemme kohti tietokonetta ja huusimme sanat:
"Digiportti auki! Digimaailman puolesta!" ja tietokoneen näyttö alkoi hehkua valkoisena. Vain muutaman sekunnin kuluttua siitä ilmestyi kolme hahmoa, jotka pian realisoituivat. Yksi niistä oli Taichin Agumon, kaksi muuta taas Tailmoneja. Toisella niistä oli pieni lovi vasemmassa korvassa, eikä sillä ollut hännässään pyhää sormusta. Kaulassaan sillä oli punainen nauha, jossa roikkui pieni hopeainen tiuku. Se oli minun Tailmonini, jolla oli kultaisten, parantavien ja voimaa antavien kyynelten lahja. Olimme lähes lyömätön parivaljakko. Taichi huokaisi pienesti ja sanoi:
"No niin, me olemme nyt valmiita digimoneinemme, joten eiköhän lähdetä Koushiron luokse ja tavata muut siellä. Koushiro voi varmasti kertoa meille lisää siitä rinnakkaismaailmasta."
Teimme työtä käskettyä ja lähdimme kotoa yhdessä digimonien kanssa. Sydämeni hyppi rinnassani silkasta jännityksestä.
Hetkeä myöhemmin soitimme Koushiron ovikelloa, ja pian tämä tulikin avaamaan.
"Hei, Taichi ja muut! Tulkaa toki sisälle. Mutta varoitan teitä: täällä on sitten todella ahdasta."
Koushiron huoneeseen päästyämme saimme todeta, ettei tämän varoitus ollut aiheeton, sillä paikalla olivat alkuperäiset valitut lapset, Daisuke joukkoineen ja myös minun ystäväni, Kenji ja muut. Kaikilla oli tietysti digimonit mukanaan. Koushiro hymyili hieman vaivautuneena.
"Kuten sanoin, täällä on ahdasta. Yrittäkää nyt jaksaa, tässä ei varmaankaan mene kauaa. Minä vain kerron teille siitä rinnakkaismaailmasta, olen nimittäin saanut yhteyden sen maailman valittuihin. Älkää nyt pyörtykö, mutta myös tämä "rinnakkaismaailma" on Japanissa."
Tässä vaiheessa Kenji nosti kätensä ylös ja huudahti:
"Japanissa? Mutta mikä rinnakkaismaailma se sitten on?"
Koushiro hymyili.
"Olin juuri tulossa siihen. Kuten sanoin, se on Japanissa, mutta sinne päästäksemme meidän täytyy matkustaa ajassa. Keskustelin sähköpostitse toisen maailman valittujen kanssa, tai oikeastaan yhden heistä. Hänen nimensä on Henry Wong, ja hän sanoi, että pystyy omalta koneeltaan käynnistämään erään ohjelman, joka kuulemma siirtää meidät kaikki sinne. Sovin tapaavani hänet ja kaksi muuta lasta, Takaton ja Rikan digimoneineen Shinjukussa. No, eiköhän lähdetä. Ei anneta Henryn ja muiden odottaa."
Koushiro ojensi digivicensa tietokonettaan kohti, ja me kaikki muut teimme samoin. Koushiro huusi:
"Digiportti auki! Toiseen aikaan!"
Silloin me kaikki katosimme huoneesta yhtenä valtava valonvälähdyksenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti